Näin teet WordPress-sivustostasi energiatehokkaamman

WordPress on edelleen maailman suosituin sisällönhallintajärjestelmä 43.5% markkinaosuudellaan, mutta sen suosio ei takaa energiatehokkuutta. Päinvastoin, ilman tietoisia teknisiä valintoja ja optimointia WordPress-sivusto voi kuluttaa runsaasti energiaa. Tässä blogissa pureudumme siihen, miten WordPress-sivustot voidaan rakentaa energiatehokkaasti – tinkimättä käytettävyydestä tai visuaalisesta ilmeestä.

Miksi energiatehokkuus on tärkeää digipalveluissa?

Digitaalinen maailma ei ole aineeton. Jokainen verkkosivulataus kuluttaa energiaa – palvelimilla, verkoissa ja loppukäyttäjän laitteella. ICT-alan hiilijalanjälki on jo yli 5 % maailman kokonaispäästöistä, ja suunta on kasvava.

Hyvä uutinen on, että digipalveluita voidaan rakentaa kestävämmin, ja energiatehokkuus kulkee usein käsi kädessä myös paremman käytettävyyden ja suorituskyvyn kanssa. Kevyet, teknisesti hyvin rakennetut ja nopeasti latautuvat sivustot myös sijoittuvat paremmin hakutuloksissa. Kestävämpi digipalvelu ei siis ole vain vastuullinen valinta, vaan myös liiketoiminnallisesti järkevä ratkaisu.

Onko WordPress sitten energiasyöppö?

Faktat pöytään: WordPress ei oletusarvoisesti ole erityisen kevyt sisällönhallintajärjestelmä. Verrattuna esimerkiksi kevyisiin headless-CMS-ratkaisuihin tai alustoihin, jotka on rakennettu alusta asti nykyaikaisille teknologioille (kuten Node.js tai staattisesti generoitu sisältö), WordPressin suorituskyky voi jäädä jälkeen (Ranking programming languages by energy efficiency, 2021). Syitä tähän ovat muun muassa sen ikä, taaksepäin yhteensopivuutta suosiva arkkitehtuuri sekä perinteinen tietokantarakenne, joka vaatii usein enemmän kyselyitä ja resursseja kuin modernit, API-vetoiset ratkaisut.

Mistä WordPressin kuorma syntyy – ja miten siihen voi vaikuttaa?

WordPressin suosio ei ole sattumaa, mutta sen mukana tulee myös teknisiä kompromisseja. Alustan kuorma syntyy useista eri tekijöistä, ja näiden ymmärtäminen on avain tehokkaaseen optimointiin ja energiatehokkuuteen.

Keskeisiä kuormitustekijöitä ovat:

• PHP-ohjelmointikieli: WordPress pyörii PHP:llä, joka ei kuulu energiatehokkaimpien ohjelmointikielten joukkoon. Moderneihin teknologioihin, kuten Node.js:ään tai staattisiin sivugeneraattoreihin verrattuna PHP-pohjaiset ratkaisut voivat olla raskaita suorittaa.
• Historian painolasti: WordPressin pitkä historia ja laaja käyttäjäkunta ovat johtaneet siihen, että yhteensopivuus vanhojen lisäosien ja teemojen kanssa on ollut kehityksen prioriteetti. Tämän seurauksena alustassa on säilytetty paljon vanhoja rakenteita ja ratkaisuja, jotka eivät enää vastaa nykykehityksen parhaita käytäntöjä.
• Raskas tietokanta: WordPress käyttää relaatiotietokantaa (yleensä MySQL tai MariaDB), jossa yksinkertaisiltakin vaikuttavat sisällöt voivat edellyttää useita taustakyselyitä. Optimoimattomilla sivuilla nämä kyselyt kertyvät ja aiheuttavat kuormitusta.
• Monoliittinen rakenne: WordPressin koodi ja sisältö pyörivät tyypillisesti yhdessä paketissa palvelimella. Tämä monoliittisuus on perinteisesti vaikeuttanut skaalautumista ja rajoittanut mahdollisuuksia hyödyntää hajautettuja, energiatehokkaita arkkitehtuureja.

Mikä siis avuksi? Vaikka WordPressin tekninen tausta asettaa tiettyjä reunaehtoja, on silti paljon, mihin voidaan vaikuttaa. 

Viisi vinkkiä energiatehokkaampaan WordPressiin

Kaikesta huolimatta WordPressin energiatehokkuutta voi parantaa huomattavasti. Fiksulla kehitystyöllä, tehokkaalla välimuistituksella ja sisällön optimoinnilla voidaan rakentaa nykyaikaisia ja kestäviä WordPress-sivustoja – ilman, että käyttäjäkokemuksesta tarvitsee tinkiä.

1. Kevyt sisältö on kestävä valinta

Visuaalisuus on tärkeä osa digitaalista asiakaskokemusta, mutta jokainen ylimääräinen kuva, animaatio tai video kasvattaa sivuston datamäärää ja energiankulutusta. Siksi sisällöntuotannossa kannattaa noudattaa ajatusta ”vähemmän on enemmän”. Jokaisella elementillä tulisi olla selkeä tarkoitus. Samalla on hyvä muistaa, että kevyempi sisältö usein myös latautuu nopeammin ja toimii paremmin eri päätelaitteilla. 

Latausnopeudet on hyvä ottaa huomioon erityisesti kansainvälistä kauppaa tehdessä, sillä nettien nopeudet vaihtelevat maittain. Suomentasoisia mobiilinettejä ei ole yhtä laajalti käytössä muissa maissa, mikä tarkoittaa että sivustojen tulee olla erityisen kevyitä jotta latautuvat nopeasti kaikkialla.

Jos pohdinnan jälkeen ollaan edelleen sitä mieltä, että kaivataan silmälle erityistä karkkia, voidaan animaatiot tai videot mahdollisuuksien mukaan tehdä ohjelmallisesti (esim. animoitu SVG), jolloin päästään kevyempään lopputulokseen perinteiseen videoon verrattuna. 

2. Kuvaformaatit ja optimointi kohdilleen

Kuvien osalta modernit formaatit, kuten WebP, Avif ja SVG, ovat paitsi energiatehokkaita myös laadukkaita ratkaisuja. Ne pienentävät siirrettävän datan määrää ilman, että visuaalisesta ilmeestä tarvitsee tinkiä. Lisäksi responsiiviset kuvat – eli laitekohtaisesti optimoidut versiot – varmistavat, ettei käyttäjälle ladata tarpeettoman suuria tiedostoja. Kuvakokojen optimointi ja mediatiedostojen kriittinen tarkastelu ovat yksinkertaisia, mutta vaikuttavia tekoja kohti energiatehokkaampaa webiä. 

Uusien formaattien käyttö voidaan ratkaista räätälöitynä projektikohtaisesti, mutta usein on parempi käyttää valmiita ratkaisuja, kuten laadukkaista lisäosia tai moderneja kuvaformaatteja tarjoavaa CDN-palvelua. CDN-palvelua valittaessa on hyvä pitää mielessä tietosuoja.

3. Välimuisti ja Redis – tehokkuutta oikein toteutettuna

Fiksu välimuistin käyttö on yksi tärkeimmistä keinoista parantaa WordPress-sivuston suorituskykyä ja energiatehokkuutta. Yleiset välimuistipluginit, kuten WP Rocket tai WP Super Cache, tarjoavat nopeita hyötyjä etenkin yksinkertaisissa ympäristöissä. Kestävämmän ja tehokkaamman ratkaisun tarjoaa kuitenkin Redis, jota suosittelemme erityisesti laajempien ja dynaamisempien sivustojen tarpeisiin.

Redis vähentää palvelimen kuormitusta ja nopeuttaa sivujen latautumista muun muassa hakutoiminnoissa, mikä näkyy suoraan sekä energiatehokkuutena että parempana käyttäjäkokemuksena. Kun Redis otetaan käyttöön suunnitelmallisesti osana kokonaisarkkitehtuuria, se tukee digipalvelun suorituskykyä pitkällä aikavälillä.

4. Serverless – energiaa vain silloin kun sitä tarvitaan

Perinteisessä palvelinympäristössä palvelimet ovat usein käynnissä jatkuvasti, mikä johtaa helposti resurssien vajaakäyttöön ja tarpeettomaan energiankulutukseen. Serverless-arkkitehtuuri – esimerkiksi Google Cloudin Cloud Run -ympäristössä – tarjoaa kapasiteettia vain silloin kun sitä tarvitaan, ja skaalautuu automaattisesti molempiin suuntiin. Kun liikennettä ei ole, ei kulutustakaan synny.

Serverless on ennen kaikkea resurssiviisas valinta: se vähentää infrastruktuurin ympäristöjalanjälkeä ja tukee kustannustehokkuutta ilman, että suorituskyvystä tarvitsee tinkiä. Hionilla hyödynnämme serverless-arkkitehtuuria erityisesti dynaamisissa palveluissa, joissa halutaan minimoida kuorman vaihtelusta aiheutuva energiahukka.

5. Joustava arkkitehtuuri ja rajattu kuorma

WordPressin monoliittinen rakenne voi asettaa haasteita energiatehokkuudelle, mutta joustavalla arkkitehtuurilla kuormaa voidaan jakaa älykkäämmin. Kaikkea ei tarvitse – eikä aina kannata – suorittaa samassa ympäristössä. Tämä vaatii uudenlaista ajattelua WordPressin kehityksessä, mutta avaa ovia modernimpaan arkkitehtuuriin.

Esimerkiksi lomakkeiden käsittely, integraation tiedonsiirto tai hakutoiminnot voidaan ulkoistaa pilvipohjaisille funktioille, kuten Cloud Functionsille. Näin raskaat toiminnot eivät kuormita varsinaista sivustoa, vaan ne suoritetaan erikseen optimoiduissa ympäristöissä. Tämä parantaa suorituskykyä, vähentää palvelinkuormaa ja tuo lisää skaalautuvuutta.

Energiatehokkuus palvelukehityksessä alkaa pienistä päätöksistä

WordPressin optimointi ei ole mikään yksittäinen toimenpide, vaan osa laajempaa, vastuullista suunnittelua. Kestävä digipalvelukehitys rakentuu samoille periaatteille kuin laadukas verkkopalvelusuunnittelu: käyttäjälähtöisyydelle, saavutettavuudelle ja selkeille, tehokkaille teknisille ratkaisuille. Kuten Hionin Asiakkaan opas digipalveluiden hiilijalanjäljen pienentämiseksi muistuttaa, että jokainen lisätty toiminnallisuus, kuva tai ulkoinen integraatio kasvattaa palvelun energiankulutusta.

Siksi kehitystyön ytimessä tulisi olla jatkuva arviointi: tuottaako tämä lisäarvoa käyttäjälle – ja onko se sen energian arvoista?

Kestävä kehitys ei ole vastakohta hyvälle käyttökokemukselle. Päinvastoin: kun palvelua suunnitellaan resurssiviisaasti, tuloksena on usein nopeampi, johdonmukaisempi ja käyttäjälle selkeämpi kokonaisuus. Esimerkiksi välimuistin ja CDN:n tehokas hyödyntäminen, turhan datan ja median karsiminen sekä palvelimen sijainnin optimointi ovat kaikki tapoja, joilla voidaan pienentää hiilijalanjälkeä – ja samalla parantaa suorituskykyä.

Hionilla nämä periaatteet ovat olennainen osa jokaista projektia. Uskomme, että digipalveluiden tulee olla paitsi käyttäjäystävällisiä ja saavutettavia, myös aidosti kestäviä – nyt ja tulevaisuudessa.

Tutustu asiakasprojekteihimme Haminan sekä Autoklinikan kanssa, joissa olemme saaneet parannettua palveluiden suorituskykyä.

Älä jää yksin – me autamme

WordPress-sivuston energiatehokkuuden parantaminen saattaa tuntua monimutkaiselta, mutta oikein tehtynä se on järkevä investointi – ympäristön lisäksi myös suorituskyvyn ja käyttäjäkokemuksen näkökulmasta.